Suihinotto tekniikka treffit homoseksuaaliseen tampereella

Ahdistelijat olivat tuttuja ihmisiä, karismaattisia ja hyvässä asemassa, kaikin puolin ns. He tuntuivat selviävän käyttäytymisellään kuin koira veräjästä, samalla, kun seurasin useamman nuoren naisen katoamista kokonaan pois toiminnasta.

Aktiiviaikoina kohtasin ahdistelua ja sopimatonta käytöstä lukemattomissa eri tilanteissa, mutta silti yksi tapahtuma on vaikuttanut elämääni kaikkein eniten. Osallistuin erään järjestön vuosijuhlille toisen opiskelijajärjestön puheenjohtajan ominaisuudessa. Juhlat olivat hauskat ja railakkaat, kuten niin usein ennenkin. Olin tunnettu hahmo ja hyvin verkostoitunut, joten seuraavista kekkereistä oli helppoa siirtyä taas seuraaviin.

Loppuillasta lyöttäydyin muutaman tutun aktiivin seuraan, ja pian tämän jälkeen minulla ei ole enää mitään muistikuvia koko illan ja yön ajalta. Sen tiedän, etten koskaan päässyt kyseisistä juhlista kotiin nukkumaan. Aamulla herään tuntemattomassa paikassa siihen, että joku koskettelee minua intiimisti.

En edelleenkään ymmärrä, missä olen, mitä tapahtuu ja olen liian tokkurassa reagoidakseni. Hetkeä myöhemmin havahdun tällä kertaa siihen, että käsi puristelee rintojani ja joku nostaa päätäni suudellakseen minua.

Tässä vaiheessa kuulen, kuinka ovi avautuu ja ehkä kolme nuorta miestä astuu tilaan. He pysähtyvät hetkeksi, selvästi yllättyneinä siitä, että tilassa on joku. Tässä vaiheessa havahdun ensimmäistä kertaa tietoisemmaksi siitä, missä olen ja mitä tapahtuu.

Olen edelleen juhlatilassa, makaan sohvalla, ja ahdistelijani on toinen niistä tutuista aktiiveista, joiden kanssa olen illalla viimeiseksi jutellut: Selvittelen päätäni, nousen ylös, kerään tavarani, löydän takkini ja lähden kotiin. Olen äärimmäisen häpeissäni ja ajattelen, että olen ansainnut tämän. Olin liian humalassa, liian riehakas, liian näkyvä ja nyt olen saanut nöyryytykseni.

Rohkaistuttuani kerroin tapahtuneesta toisille ylioppilaskuntatoimijoille. Olisin halunnut, että joku olisi sanonut, että se, mitä tapahtui, oli väärin, ja että hän auttaa minua viemään asian eteenpäin. Törmäsin täydelliseen muuriin aiheen ympäriltä ja vähän kerrallaan ymmärsin olevani yksin asian kanssa.

Oireilin voimakkaasti ja tunsin syvää häpeää. Yritin puolustaa muita, jotka eivät kokeneet ylioppilaskuntaa enää turvalliseksi tilaksi ja nostaa näkyviin ylioppilaskunnassa normalisoitunutta, naisvihamielistä ja myrkyllistä kulttuuria. Tiesin tietysti, mitä siitä seuraa: Nykyään hän toimii merkittävässä asemassa poliittisella järjestökentällä.

Yhä edelleen tunnen tapahtuneesta ahdistusta, vihaa ja ennen kaikkea voimattomuutta siitä, että kohtaloni oli täysin toisten ihmisten käsissä, enkä voinut muuttaa mitään. Minusta tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka itsevarmasti mies voi käyttää hyväksi ystävällisyyttäsi ja kärsivällisesti suunnitella hyväksikäyttöäsi ja kuinka häntä uskova nuori nainen vuosiakin myöhemmin häpeää ja tuntee syyllisyyttä tapahtuneesta, vaikkei mitään fyysistä hyväksikäyttöä edes ollut.

Nainen maksaa ja mies senkun porskuttaa. Hän kertoi, että malleina on kovin erlaisia tyttöjä ja kaltaiseni vaalea sopisi hyvin joukkoon. Seuraavalla kerralla kioskissa asioidessani hän yhä kyseli kiinnostustani mallin hommiin ja antoi puhelinnumeron johon voisin soittaa. Myöhemmin ymmärsin, että epäilykseni heräsi tässä vaiheessa, sillä kysyin, että voisinko sen sijaan tavata niitä muita malleina olleita tyttöjä. Hän vastasi, että tottakai. Kolmannella kerralla mies jatkoi pyytelyään, mutta kun kysyin niistä toisista tytöistä, heitä ei kuulemma pystytty tavoittamaan nyt.

Hän pyysi minua tulemaan kioskin sulkemisaikaan paikalle, josta hänen ystävänsä vie minut studiolle kaupungin ulkopuolelle. Tiesin heti, että mies oli käyttänyt ystävällisyyttäni hyväkseen, jotta luottaisin häneen ja lähtisin ties minne vieraan miehen matkaan. Silti, vielä tässäkin vaiheessa hymyilin kohteliaasti, maksoin ostokset ja lähdin kotiin. En koskaan palannut kioskiin ja muutin alueelta pian tapahtuneen jälkeen.

Vaikka olin ollut epäileväinen alusta asti, niin silti häpesin omaa naiiviuttani. Häpesin sitä, että olin uskonut hänen olleen oikeasti ystävällinen ja mukava mies ja tieto siitä, että hän oli koko ajan valmistanut minua lähtemään autolla tuntemattomaan paikkaan sai minut tuntemaan syyllisyyttä. Vuosia myöhemmin tajusin, että hän on saattanut tehdä saman ties kuinka monelle muulle tytölle.

Loppujen lopuksi olin onnekas, koska minua ei mallintyöt ole koskaan kiinnostanut ja olin ikäisekseni kokenut, matkustellut ja lukuisia epäilyttäviä tilanteita kokenut. Entä ne kaikki muut, aluella paljon nuoremmat tytöt, joista tarjous mallintöistä kuulostaa kiinnostavalta.

Jotka eivät ymmärrä tehdä lisäkysymyksiä. Tunsin syyllisyyttä siitä etten ollut raportoinut miestä tai kertonut hänestä kenellekään. Olin hiljaisuudellani mahdollistanut miehen toiminnan — ehkä joku oli minun jälkeeni lähtenyt hänen mukaansa. Enää en voi palata paikkaan tai tilanteeseen tai korjata mitään, mitä mahdollisesti on voinut tapahtua.

Isä ja poika lyöttäytyy seuraan. Iät varmaan ~30 ja ~50, isä yrittää iskeä mua, poika äitipuolta. Naureskellaan että mitähän vittua. Hetken päästä katkeaa muisti, molemmilta. Hirveästi ei illan aikana oltu ehditty juomaan. Äitipuoli oli lähtenyt vessaan kaiketi oksentamaan ja päässyt hyttiin hoipertelemaan, itse olin onnistunut lyöttäytymään jonkun pariskunnan seuraan tupakkakoppiin, kumpikaan ei oikein muista illan kulkua, mutta mitä ilmeisimmin juomiin laitettu jotain molemmilta katkesi ja palasi muisti samoihin aikoihin , kuitenkin vältytty pahimmalta.

Naurettiin asialle ja todettiin että oppipaahan ainakin ettei ota juomia vastaan ellei ole itse suoraan ottamassa tiskiltä. Olin 14 kun vanhempani erosivat ja äitini alkoi seurustelemaan uuden miehen kanssa. Sain jo ensitapaamisella miehestä kummallisen viban. Viirusilmät, jotka viipyivät lapsen kropallani vähän liian pitkään ja jotenkin ylihallitseva olemus.

Hän puhui usein äitini tohtorin tutkinnolla varustettu älykäs ja hauska nainen yli ja nauroi mielestäni väärille asioille. Hän huolettomasti käytti n-sanaa oikea isäni on Afrikasta minun kuulteni ja puolusteli sen käyttöä äidilleni.

Vieroksuin miestä alusta alkaen, enkä peitellyt tyytymättömyyttäni suhteeseen. En täysin tiedä miksi, mutta pari kuukautta suhteen alettua, ehkä siksi että olin niin epäileväinen suhteesta, vein äitini puhelimen ja kävin läpi hänen tekstiviestinsä. Löysin miehen äidilleni lähettämiä rajuja ja yksityiskohtaisia seksifantasiaviestejä.

Menin viesteistä täysin shokkiin, minua kuvotti ja hävetti, enkä pystynyt puhumaan äidilleni. Tiesin, että tekstiviestien lukeminen oli väärin enkä halunnut paljastaa että olin vienyt äitini puhelimen. Päädyin lopulta pitkän maanittelun jälkeen paljastamaan äidilleni, hysteerisesti itkien, mitä oli tapahtunut ja hän kertoi asiasta myös miesystävälleen.

Kerron tämän kaiken siksi, että kuvittelin vuosikaudet tämän tekstiviestitapauksen olleen syy sille miksi mies lopulta kävi minuun käsiksi. Luulin, että olin antanut miehen ymmärtää minun olleen hänestä kiinnostunut, kun olin lukenut nämä tekstarit. Ensimmäinen seksuaalissävytteisen tapaus, jonka muistan on se kun istuin olohuoneen lattialla illalla ja mies tuli ulos äitini makuuhuoneesta alasti, penis pienessä erektiossa ja pysähtyi tuijottamaan minua eteiseen hämärässä.

Katsoin nopeasti poispäin ja näin sivusilmällä kun hän jäi hetkesi seisomaan, kunnes poistui vihdoin vessaan. Tämän jälkeen tapaukset tihenivät. Hän tykkäsi laittaa kätensä housuihinsa katsoessaan televisiota kun olin yksin hänen kanssaan samassa huoneessa. Muistan edelleen lemun mikä hänen sormistaan lähti kun hän vihdoin kaivoi kätensä ulos housuista.

Hän jotenkin aina löysi syyn tuoda sormet lähelle minua. Kerran hän tuli tervehtimään minua makuuhuoneeseeni kun olin leikkimässä kissani kanssa. Olin selin oveen päin ja yhtäkkiä tunsin kun hän liutti kätensä paitani alle ja räpläsi rintaliivieni remmejä.

Jähmetyin, tuijotin vain kissaa ja hän taisi sen jälkeen poistua huoneesta. Viimeinen tapaus jonka muistan on se kun istuin sohvalla lyhyissä shortseissa ja pidin kissaa sylissäni. Mies tuli tervehtimään minua, paijasi kissaa ja liutti kätensä kissan alle haaroväliini. Äitini oli kotona, mutta eri huoneessa. En muista miten pääsin tilanteesta pois. Suhde loppui pian kissatapauksen jälkeen minusta riippumattomista syistä, enkä puhunut tapauksesta kenellekään vuosikausiin.

Syytin itseäni kun olin mennyt lukemaan ne tekstiviestit ja että olin johtanut miestä harhaan. Siis minä, 14 — 15 vee teini, johtanut keski-ikäistä miestä harhaan. Aikaisin on meihin iskostettu ajatus siitä, että naiset ovat aina vastuussa miesten mielivaltaisista seksuaalisuuden purkauksista. Olen myöhemmin elämässäni kohdannut kaikkea tätä skeidaa eri muodoissa yhä uudelleen ja uudelleen, suhteissa, kaveripiireissäni ja työpaikoilla.

Ensimmäinen reaktioni oli pitkään etsiä syytä itsestäni tai pyrkiä ymmärtämään häiritsijää. Suostua seksiin painostuksen alla. Syyttää omaa humalatilaani, tyhmyyttäni ja naiiviuttani. Lisäksi käsitykseni etenkin vanhemmista miehistä oli pitkään se, että he ovat kaikki minusta varmaan jollain tavalla seksuaalisesti kiinnostuneita ja että ulkonäköni on ainoa asia joka minussa näitä ihmisiä kiinnostaa.

Teki muuten ihmeitä itsetunnolle kaikki tämä paska. Näissä ajatuksissa ja asenteissa onkin ollut paljon purettavaa, mutta etenkin viimeisen puolentoista vuoden aikana oon oikeasti alkanut sisäistämään, että tää ei ihan oikeesti oo mun syytä. Kävin viime viikolla tekemässä rikosilmoituksen tosta vitun runkkarista. Rikos on valitettavasti jo vanhentunut, mutta halusin että tapauksesta jää jälki edes jonnekin.

Pääsin aikoinaan harjoittelijaksi kustantamoon, jossa työskentelevä vanhempi mies tunnettiin muun muassa siitä, että hän katsoi naisten kanssa keskustellessaan aina rintoihin, ei silmiin. Kerran vaativan editointityön jälkeen hän kehui minua sanoen, että olen aikamoinen tekijä nuoreksi tytöksi. Kerran pikkujoulujatkoilla tulin juoneeksi liikaa ja sammuin. Havahduin pimeässä huoneessa siihen, että kyseinen mies riisui alushousujani. Sain haalittua vaatteet ylleni ja säntäsin nopeasti muiden joukkoon.

Jälkikäteen häpesin sitä, että juomalla itseni kanveesiin olin mahdollistanut tapauksen, ja kanavoin vitutukseni itseni ruoskimiseen. Olin juuri saanut keskenmenon, joka oli fyysisesti ja henkisesti äärimmäisen rankka.

Menetin paljon verta ja verensiirroista huolimatta olin pitkään heikko. Minulle tarjoutui kuitenkin mahdollisuus tehdä jotain kivaa ja pääsin hiusmalliksi. Menin paikalle ajoissa ja hiuksiini tehtiin useita kampauksia.

Tilaisuus oli jonkinsortin kurssi ja me kaikki hiusmallit olimme esillä. Minun piti nojata pää alaspäin tuolilla kun hiuksiani kiharrettiin. Ajattelin ottaa hauskan kuvan miehelleni. Opettaja, vanhempi mies ja jonkinlainen hiusguru kävelee tuolini ohi ja nauraa hassulle selfielleni. Sanon lähettäväni sen miehelleni. Sen kuullessaan hän naurahtaa ja tarttuu minua niskavilloista. En pysty liikkumaan, kun hän painaa pääni haaroihinsa ja alkaa nylkyttämään. En osaa sanoa mitään. Kampaajaoppilas naurahtaa väkinäisesti, minä en sano mitään, eivätkä muutkaan kurssilaiset tai hiusmallit.

Olin vuotiaana jo useamman vuoden kestäneen tapani mukaan pe iltana täyskännissä kaupungilla, kun pankkiautomaattivälikössä lämmitellessäni, sinne kaverikseni änkesi suunnilleen ikäiseni, mukavan oloinen poika.

Hän tarjosi lisää juomista ja tottahan toki pullo maistui. Hetkisen ryypiskelyn jälkeen hän tarjoutui saattamaan minua kotiinpäin. Hän talutti minua, kun en oikein tahtonut pystyssä pysyä. Vähän matkaa kuljettuamme pysähtyi auto viereemme ja siinä oli tuon pojan kavereita. Ennen kuin huomasinkaan makasin takapenkillä tuntemattoman tuttavuuteni kainalossa selittäen, mihin olisin menossa. No kyyti päätyi ihan muualle.

Kolmikko talutti minut kännisen teinitytön kerrostalo asuntoon toiselle puolelle kaupunkia. Halusin vain nukkumaan, joten raahauduin mukana. Sänkyyn kaaduttuani ajattelin tyhmänä, että saisin nukkua pääni selväksi. Mutta silloin toinen autossa olleista tarttui käsiini ja kuski alkoi vetää farkkuja jaloistani. Maksu kyydistä piti kuulemma suorittaa. Siinä vaiheessa se nuorin tuttavuuteni poistui takavasemmalle, hän ei halunnut osallistua.

Sain hoettua eitä, mutten mitään muuta saanut sanottua, eikä tuolla ollut noille pojille mitään väliä. Hetken pyristelin vähän vastaankin, mutta kun jätkät vain nauroivat annoin olla. Poistuin päähäni, kuten olin jo aiemmin tottunut. Pettymys ekan jätkän äänessä, kun se huomasi, etten ollutkaan neitsyt, sai minut jopa tuntemaan jotakin sairasta vahingoniloa.

Kun he vaihtoivat vuoroja olin jo täysin lamaantunut. En tuntenut mitään muuta kuin inhoa kaikkia miehiä kohtaan. Heidän lopetettuaan menin suoraan kylppäriin ja suihkuun.

Lojuin siellä, kunnes he kolkuttelivat ovella. Tämä nuorin jätkä tuli saattamaan, mut ulos. Pyysi anteeksi kavereidensa puolesta. Kävelin aamuyöstä kohti kotia, matkaa tuli joku 7 kilometriä. Ajattelin, että hyppään alas — poistun paskasta elämästäni. Tunsin, etten jaksa selvitä. Pelkäsin, että hän hylkää minut, jos saa tietää, mikä tyhmä känniääliö huora olen ollut.

Vihasin itseäni, kun en pistänyt enemmän vastaan. Sanoin ekaa kertaa Ei. Eikä sillä ollut merkitystä. Ei minun tahdollani ollut merkitystä. Vain ruumiini kelpasi ja sekin oli väärä, kun en ollutkaan kokematon. Eipähän saaneet kymmentäpistettä neitsyydestäni nuo raukkapaskat! Havahduin tähän jotenkin tänään. Ne ovat isiä, veljiä, ukkeja, naapureita, vuokranantajia, kavereita, poikaystäviä, aviomiehiä. Eli ihan tavallisia, töissä käyviä ja yhteiskunnan jäseniä.

Heillä saattaa olla laaja ystäväpiiri, perhe ja pieniä lapsia. Sama tyyppi, johon on tutustunut puoli vuotta aikaisemmin ja jonka esittelee äidille kahvipöydässä, onkin se sama tyyppi joka survoo itsensä sisääni kun vielä nukun. Kesäjuhlissa koko perheen yhteinen ystävä hokee kuusivuotiaalle lapselle, että tästä tulee hänen morsiamensa ja se on hauskaa kaikille muille, paitsi tälle lapselle.

Tekisi mieli ravistella tätä vinoutunutta maailmaa. Ei saatana, haluan tehdä jotain NYT, että tämä loppuu. Elin pitkään suhteessa, jossa pakotettiin seksiin ja kosketteluun. Suhde oli alisteinen ja en päässyt pois.

Sperma valui suusta samaan aikaan kun kyyneleet silmistä. Usein heräsin yöllä myös siihen että miehen sormet ovat sisälläni ja hän tyydyttää samaan aikaan itseään. Koetin maata hiljaa paikoillaan, ettei huomaa että olen hereillä. Myös piti nukkua aina alasti, jotta saa yöllä tehdä halutessaan näin.

Myöskin syytti aina minua likaisuudesta kun hänen sperma valui sisältäni ja huoritteli likaiseksi huoraksi. Juoksin aina nopeasti pesemään itseni.

Jos lakanalle meni jotain, koetin äkkiä vaihtaa ne. Lakanan vaihto sai aina huudon aikaan, että miksi olin niin likainen, että sotkin lakanatkin. Tämä ei niinkään ole mitään seksuaalista väkivaltaa mutta kuitenkin tapaus joka vaikuttaa minuun niin että edelleenkin jos suutun, käteni alkavat täristä kovaa. Asuin vielä tuohon aikaan lapsuudenkodissani kummankin pikkusisarukseni kanssa.

Pikkuveljeni eli pahinta murrosikäänsä ja osasi todellakin käydä kaikkien, erityisesti minun, hermoille. Hän oli senttinen ja harrasti kamppailulajeja. Meillä oli ollut taas riitaa ja päätin mennä suihkuun rauhoittuakseni. Paitsi että veli päätti tulla jatkamaan riitaa kylppäriin.

Kun veli ei lähtenyt pyytämällä tai huutamalla, suihkutin hänen päälleen vettä. Hän raivostui ja tarttui kurkustani kiinni niin rajusti että takaraivoni iski suihkukopin kiviseen hyllyyn.

Hän jatkoi kuristamista ja sitten alkoi lyödä minua vatsaan ja ympäri kehoa. Mummoni joka oli meidän lisäksi silloin kotona, yritti tulla väliin mutta pienikokoisena hänestä ei ollut rauhoittamaan veljeäni. Jossain vaiheessa veljeni tokeni ja lähti itse pois. Jäin yksin suihkuun tärisemään ja itkemään hysteerisesti. Hänen mielestään asia piti selvittää sisäisesti enkä olisi myöskään saanut kertoa asiasta kenellekään. Tähän en kuitenkaan suostunut ja oikeastaan ystäväni ja poikaystäväni olivat suurin tukeni tässä tilanteessa.

Onneksi veljeni ja äitinikin on pyytänyt käytöstään ja sanojaan anteeksi, mutta siinä ehti pari vuotta kulua ennen kuin niin kävi. Nyt kaikki on perheen kanssa tosi hyvin ja veljestäkin on kasvanut oikein mukava ja fiksu nuori mies. Olin tulossa hyvän ystävän synttärijuhlista yöbussilla kotiin Kontulaan. Olin jonkin verran humalassa. Nousin kotipysäkillä pois ja aloin kävelemään lyhyttä matkaa kerrostalojen välistä valaistua kävelytietä kotiovelle. Äkkiä seuraani, turhan lähelle liittyy englantia huonosti puhuva ulkomaalaistaustainen mies.

Hän alkaa kyselemään kaikenlaista ja yritän kiihdyttää tahtia ja vain jättää hänet huomiotta. Äkkiä hän tarttuu minuun ja alkaa kopeloimaan haaroista kovakouraisesti. Onneksi minulla on sukkahousut. Hän on minua hieman lyhyempi eikä mitenkään lihaksikas mutta otteesta on tosi vaikea päästä irti. Lopulta kerään kaikki voimani ja tönäisen hänet kauemmas. Yritän selittää hänelle englanniksi että tuo mitä hän teki oli todella epäkunnioittavaa. Hän alkaa taas lähestyä minua ja alan kiljumaan kovaa, koska toivon että joku läheisistä kerrostaloasukeista kuulisi.

Mies suuttuu, ottaa vauhtia ja potkaisee minua vatsaan. Olen onneksi sen verran skarppina että ehdin hieman väistää ja potkusta lähtee se kovin teho. Jätkä lähtee kävelemään takaisin ostarille ja tuijotan hänen peräänsä tovin ennen kuin havahdun ja saan vihdoinkin jalat alleni. Juoksen niin kovaa kuin pystyn oman rappuni ovelle ja soitan paniikissa poikaystävälleni joka on kotona nukkumassa. Hän kuulee äänestäni että jotain on hätänä ja tulee kiireesti avaamaan oven.

Kun pääsen kotieteiseen lyyhistyn lattialle ja alan itkeä hervottomasti. Seuraavana päivänä kun kerron tapahtuneesta vanhemmille äitini ensimmäinen kysymys on olinko pukeutunut paljastavasti. Olin juhlimassa vuotissynttäreitäni kaverin luona Tukholmassa ja lähdimme illalla baariin muutamien kaverin kaverien kanssa. Illan pätteeksi lähdettiin yhden näistä kavereista, samanikäisen pojan, vanhemmille jatkoille.

Pojan isä oli myös kotona ja siinä sitten istuskeltiin kaikki keittiön pöydän ääressä vielä hetken aikaa, kunnes menin yksin vierashuoneeseen nukkumaan. Muut sanoivat vielä menevänsä saunaan. Olin nukkunut jonkin aikaa ja heräsin siihen että vaatteitani riisuttiin ja joku ujutti kättään housuihini. Säikähdin ja riuhtaisin käden kovakouraisesti pois housuista ja nousin ylös. Käännyin ovella ja näin että tekijä oli ollut se poika jonka vanhemmilla olin.

Hurjistuneena marssin hänen isänsä luo tv-huoneeseen ja kerroin mitä oli tapahtunut. Hänen mielestään minun piti ottaa tapahtunut kohteliaisuutena. Onneksi kuitenkin kaverini, jotka tulivat tuolloin saunasta, osoittivat tukea kun kerroin heille ja rupesivat inttämään isän kanssa.

Toissa yönä kun kävelin städäristä siskon luokse nukkumaan, tuntematon mies tuli liki. Hei onko kaikki hyvin? Mikä sun nimi on? Mun osoite on lähellä, tai voin tulla sun luokse.

Yksi tunti vain, koska mulla ei ole tyttöystävää. Mulla kaikki hyvin, ei kiitos, en halua. Vasta karjumalla useasti lopeta, mies väistyi. Viime perjantaina mies kouraisi mua perseestä tanssilattialla. Ensi kerran koskaan pidin suunnitelmallisen puhuttelun, enkä perääntynyt milliäkään.

Kun olin kahdeksanvuotias, isäni sanoi ollessaan mulle vihainen että; nyt jos olisit poika… [niin rankaisisin sinua fyysisesti]. Äitini ei pystynyt sanomaan sanaa pimppi ilman häpeän ja kauhun alatekstiä. Kotonani pelättiin naisia ja miehiä, feminiiniä ja maskuliinia. Ainakin tyttöys oli inhottavaa ja hävettävää. Kahdeksannella luokalla välitunnit kului, kun iso osa meistä tytöistä kilpaili siitä kenen pimpsaa ja rintoja kouritaan kovakouraisesti poikien taholta eniten.

Se kuka tytöistä on lautaisin, oli vakio keskustelunaihe. Herään siihen että olen toisessa huoneessa sängyssä ja poikaystäväni kaverin käsi on sisälläni. Olen humalassa, mutta pakenen tilanteesta takaisin saunaan.

Herään toisen kerran ja tilanne on identtinen; minä makaan lamaantuneena miehen käsi sisälläni. Poliisi ei voinut nostaa syytettä, koska poikaystäväni kaverit, eli tekijän kaverit olivat käyneet yhteistuumin kuulusteltavana ja kumonneet väitteeni. Koko vuoden huorittelua, tytöttelyä, vähättelyä. Kaikki tämä minua hierarkiassa korkeammassa asemassa olevilta miehiltä. Kaikki muut saivat käskyttää minua. Kaikki muut olivat miehiä. Minä olin yleensä ainoa nainen. Kerran heräsin siihen että kollegan, minua ylempänä olevan pursimiehen kieli oli sisälläni.

Toinen pursimies viihdytti itseään ruokapöydässä kertomalla omia panojuttujaan ja kuvailemalla esimerkiksi eräänkin huoran veristä vittua. Kukaan ruokapöydässä, tai laivassa ylipäätään ei puuttunut tähän. Samainen pursimies oli usein humalassa hyvin aggressiivinen ja syytti minua laivan ilmapiirin pilaamisesta tulemalla töihin naisena, ja vielä pantavan näköisenä naisena. Pilasin hänen työhön keskittymisen. Itse reagoin tähän niin kuin noina vuosina kaikkeen muuhunkin, eli tekemällä puolet enemmän työtä, juomalla ja tietysti harrastamalla seksiä useimpien lähistöllä olevien miesten kanssa jonkinlaisen hyväksynnän voittamisen toivossa.

Tämä ahdistelun, ihmisyyden kieltämisen ja väkivallan kohteena olemisen todellisuus läpäisee koko elämäni. En tiedä sellaisesta todellisuudesta, jossa en miettisi miltä näytän, miten ilmaisen itseäni miesten silmissä. En tiedä mitään sellaisesta päivästä, jolloin joku ei mittaile minua kadulla ja viesti haluavansa omistaa seksuaalisuuteni, ruumiini.

En uskalla ajatella miten syöpynyt tämä reaalinen rakenne on minuun ja kuinka helvetin miinoitettu tieni on pienen lapsen vanhempana.

Lapsen, jolle toivoisin toisenlaisen maailman, tietäen että se ei kuitenkaan ole vielä täällä. Eilen sain kokea ensimmäisen yhteisen hetken tämän todellisuuden jakavien ihmisten kanssa memyös-mielenosoituksessa Turun kauppatorilla. Niin pohjattoman surullinen ja silti ensimmäistä kertaa täynnä toivoa. Olin Inarissa viikonlopun yli kestävässä tapahtumassa ja olin varannut itselleni leirintäalueelta pienen mökin, jossa nukkua rauhassa.

Aikaisemmin päivällä olin jutellut tapahtumassa muutaman sanan keski-ikäisen miehen kanssa, ja tämä oli ilmeisesti tästä päätellyt jotain. Kun yöllä lähdin mökkiini, oli tämä mies odottamassa minua näköetäisyydellä mökistäni ja lähti lähestymään minua. Säikähdin, koska mies oli hyvin humalassa ja mistä hän oli saanut tietoonsa missä asun viikonlopun? Mies yritti sisään mökkiini ja ryskytti ovea.

Käskin häipymään, mutta hän ei uskonut minua. Kiersipä vielä mökin toiselle puolelle ja kurkki ikkunasta. Huomasin, että hän oli avannut housunsa ja piti kättään haaroissaan. Pelkäsin hirveästi, eikä leirintäalueen numerosta vastattu.

Mies kävi läpi yön vähän väliä kokeilemassa mökin ovea. En nukkunut koko yönä, vaan istuin tuolilla hiuslakkapullo kädessä. Olin vuotias ja olin saanu luvan ensimmäistä kertaa matkustaa junalla yksin Helsinkiin.

Perille saavuttuani olin jännittynyt, koska olin yksin isossa kaupungissa. Olin kauhusta jäykkänä, enkä uskaltanut tehdä tai sanoa mitään. Muutama viikko sitten baarissa minua nuorempi mieshenkilö alkoi jututtamaan tiskillä. Asun Norjassa, enkä osaa kieltä täydellisesti, joten hän jätti minut rauhaan kielimuurin takia. Myöhemmin hän ilmestyi selkäni taakse ja kovakouraisesti tarttui rintoihini kiinni ja puristi niin että sattui.

Tää on tärkeä kampanja, joka on avannut omat silmäni todellisuudelle ja tuonut mieleen muistoja, jotka olisin halunnut unohtaa. Takapuolen kouriminen baarissa saman illan aikana saman miehen toimesta kolme kertaa. Kaikki eri vaiheissa iltaa. Minä sanattomana ja järkyttyneenä hiljaa. Tässä tapauksessa kaveri tuli pelastamaan tilanteen. Alaikäisenä humalassa menin silloin luotettavaksi olettamani ystäväni luokse selviämään, etten jäisi kiinni vanhemmilleni juomisesta.

Toivomatonta rintojen, takapuolen ja alapään koskettelua, seksiin pakottamisen yrittämistä ja ällöttäviä kuiskailuja. Tästä tilanteesta selvisin lopulta esittämällä sammunutta. Lukemattomat huutelut, vislailut ja ällöttävyydet kadulla. Ällöttävin mieleeni jäänyt esimerkki on, kun mies hidasti minun ja ystäväni kohdalla autonsa vauhtia, avasi ikkunan ja alkoi heiluttelemaan kieltään sormien välissä. Minä ja toinen teini-ikäinen kaverini n. Nyt tilanne tuntuu todella kuumottavalta jälkikäteen mietittynä ja onneksi se jäi vain tuohon.

Niin monta kertaa, kun olen ollut vain hiljaa, koska en ole osannut tai uskaltanut tehdä muutakaan. Samalla se häpeän tunne kaikissa näissä tilanteissa, kun kuvittelee itse tehneensä jotakin, mikä on johtanut näihin tilanteisiin. On aika tehdä tämä näkyväksi. Olin joskus baarissa pukeutuneena korsettiin ja hameeseen teemajuhlien takia. Baaritiskillä mies tuli kommentoimaan rintojani. En ollut kiinnostunut ja kieltäydyin kun hän kutsui jatkoille luokseen.

Mies kävi kertomassa pitkin iltaa baaritiskillä käydessäni kuinka haluasi nussia minua tissien väliin ja laueta naamalleni, kyseli haluanko ottaa suihin ja onko rintani aidot. En tehnyt asiasta numeroa, koska en halunnut pilata kenenkään iltaa. Tänä päivänä karjaisin niin että jättäisi minut rauhaan. Olimme olleet opiskelijakavereiden kanssa risteilyllä ja paluumatkalla junassa oli vain meidän seurueemme. Istuimme rennosti useammalla penkillä ja yhtäkkiä eräs miehistä, jonka tyttöystävän tunsin hyvin, alkoi silitellä säärtäni.

Vetäydyin pois, pelotti että tyttöystävä saa tietää ja suuttuu minulle. Olimme kaverimme kanssa toisella paikkakunnalla. Vierailimme järjestävän tahon kerhohuoneella, se oli sisustettu teeman takia pimeäksi ja hämyiseksi. Menin pieneen valottomaan tilaan etsimään istumapaikkaa, kun tuntematon mies vetää minut syliinsä istumaan.

Kokemuksia seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä on sen verran paljon, että en jaksa kirjoittaa kaikesta saati edes muista kaikkea. Se on sellaista elämän jatkuvaa taustahälyä, joka alkoi jo lapsena. Kerron tässä varhaisimman tämäntyyppisen muistoni. Olin 11 ja kavereiden kanssa uimarannan pukukopissa vaatteita vaihtamassa. Olimme viettäneet kesälomapäivän rannalla ja olimme nyt lähdössä kotiin. Kesken vaatteiden vaihdon kuulimme seinän toiselta puolelta outoa huohotusta.

Keräsin rohkeuteni ja kävin kurkistamassa varovasti seinässä olevasta reiästä. Toisella puolella minua vastassa olivat arviolta ehkä v. Punainen ja hikinen iho, laajentuneet ihohuokoset. Hän hengitti raskaasti, huohottaen. Mies tökkäsi sen pois. Yritimme virittää pyyhkeitä näköesteeksi ja häivyimme pukukopista mahdollisimman äkkiä. Jostain syystä tämä on tarkoittanut sitä, että läpi elämäni tuntemattomat ja puolitutut miehet ovat erilaisissa sosiaalisissa ja julkisissa tilanteissa vaatineet saada tietää mikä on genitaalikarvoitukseni väri.

Usein porukalla ja yhdessä naureskellen. Minulta on kysytty tätä ensimmäisen kerran niin nuorena etten ole edes tiennyt mitä kysymyksellä tarkoitetaan. Naururemakasta ja ivallisesta tyylistä kuitenkin opin että kyseessä täytyy olla jotakin todella kamalaa ja minulle noloa. Kun olin ehkä 14, humalainen keski-ikäinen mies kysyi tätä täpötäydessä bussissa tuijotettuani hiuksiani ensin hetken.

Kukaan ei sanonut tai tehnyt mitään, muutama ihminen vilkaisi minua ja yritti pidätellä nauruaan. Olin suunnattoman helpottunut kun aikuisena hiusteni punainen pigmentti alkoi haalistumaan nopeasti ja kyselyt vähenivät paljon.

Niitä kuitenkin joskus tulee edelleen. Muutaman kerran kyselijä on myös jatkanut kyselemällä muita yksityiskohtia intiimialueistani ja arvuuttelemalla miltä näytän alastomana.

Kerran mies on hieronut itseään samalla housujensa läpi. Hänellä oli kavereita ympärillä ja he jäivät huutelemaan perääni kun näytin keskisormea ja juoksin pois. Tämä selkeästi hämmentää ja nolostuttaa kyselijöitä. Oletan tämän olevan merkki siitä että heidän alkuperäinen motiivinsakin on ollut nöyryyttää minua julkisesti, vitsailla kustannuksellani ja laskea sen varaan että he voivat hallita tilannetta.

En tietenkään ajattele, että kyselijät minun tai kenenkään muun tapauksessa sinänsä ansaitsisivat epäasialliseen kysymykseen mitään asiallista vastausta tai reaktiota. Nautin kuitenkin siitä kuinka vastaukseni saa kyselijöiden ivallisen hymyn hyytymään ja useimmiten he poistuvat nolostuneena paikalta tai menevät jumiin ja totaaliseen hämmennykseen. Lapsena silloisen ystäväni isä viljeli rutkasti iljettäviä rivoja vitsejä ja kaksimielisyyksiä, jotka hämmensivät ja inhottivat jo silloin.

Hän kohteli ja kommentoi myös vaimoaan ja ystävääni varsin epäkunnioittavasti. Kesällä kyseinen mies vieraili isäni talossa ja heitti kaksimielisen kysymyksen minulle tiedustelllen rivien välistä millaisesta kyrvästä pidän. Koska olimme isäni talossa hänen silmiensä alla, en halunnut aiheuttaa kohtausta nolaamalla tämän jo lähemmäs vuotiaan perhetutun mutta jälkikäteen edelleen harmittaa että tuossakin annoin hänen käytökselleen hyväksyntäni ohittamalla kommentin naurahtamalla ja vaihtamalla sujuvasti puheenaihetta.

Isäni välittää minusta paljon mutta varmaankaan ei pidä tällaista vakavana tai luottaa että sanavalmiina pystyn pitämään puoleni. Samoin nyt ulkomailla reissatessani usein huomaan olevani vaikeassa tilanteessa, kun en tiedä onko miesten lähelle tuleminen, suukottelu ja koskettaminen paikalliseen kulttuuriin kuuluvaa ystävällisyyttä vai voinko pitää heidät loitommalla tai älähtää tarvittaessa.

Koetan pitää mummotestin mielessä jatkossa, jos koen että eivät mummoaan tervehtisi tai koskettaisi sillä lailla niin todennäköisesti ei tarvitse minunkaan sitä sietää maasta riippumatta. Ensimmäiset hämmentävät ja ahdistavat seksuaalisen häirinnän muistot ovat varmaankin esikoulusta, kun vuotta vanhempi poika kuvaili miten äitini varmaan lutkuttaa isäni munaa. Hän oli siis seitsemänvuotias. Isänsä tuntien sai varmaankin vain kehuja kotona asiasta.

Nyt vannon että seuraavan kerran saan suuni auki tai kämmeneni läjähtämään kun joku minuun kajoaa verbaalisesti tai fyysisesti. Menin nukkumaan kotibileissä ja heräsin siihen kun ns. Tilanne jatkuu kunnes nousen ja menen toiseen huoneeseen, missä on muitakin.

Myöhemmin kuulen, että hän on tehnyt saman muillekin ystävilleni, ja yksi kavereistani oli hänen entinen tyttöystävänsä, jolta kuulen että hän pakotti tyttöystävänsä seksiin moneen otteeseen. Tietenkin näiden juttujen lisäksi oli lukemattomia puskarunkkareita, rivojen kuiskijoita, puristelijoita ja läähätyspuheluita. Yli kolmekymppisenä olen pariin otteeseen tullut huumatuksi tyrmäystipoilla, toisesta kerrasta jopa tiedän kuka sen teki, mutta onneksi molemmilla kerroilla oli onni mukana taas!

Näitä juttuja kelatessa olen miettinyt monesti, että mulla on ollut ihan käsittämättömän hyvä tuuri. Toisen kerran jäin jatkomestaan yöksi, kyseessä oli vanha tuttu vuosien takaa, olin joskus ollut vähän ihastunutkin häneen.

Itse asiassa olin ihan varsin halukas seksiin, mutta jossain välissä olinkin tipahtanut sänkyyn. Herään siihen, että mulla on vaatteita riisuttu, ja tää mies on mun sisällä. Olen tosi hämmentynyt ja vielä aika humalassa, ja mietin et miten mä en ollenkaan muista miten tähän tultiin? En keskeyttänyt, koska olihan tää ajatus mullakin ollut. Ja oli ihan kivaakin.

Mutta seuraavana päivänä koitin muistella, että miten siinä oikeen päädyttiin siihen pisteeseen, enkä vaan oikeasti muista muuta kun että menin sängylle pötkölleen vaatteet päällä ja seuraava muistikuva on seksi. Myöhemmin käy ilmi, että mies on varattu ei tullut puheeksi ja sit vielä myöhemmin että muillakin on samoja kokemuksia.

Että on ollut periaatteessa ihan suostuvainen, mutta seksi on alkanut nukkuessa ilman varsinaista suostumusta. En osannut mieltää sitä raiskauksena, mutta sitähän se oli. Ei me oltu mitään sovittu tai edes lähestytty mitenkään toisiamme ennen sitä hetkeä. Sen jälkeen hän halusi halata aina käydessään, ja ilmaantui usein ilmoittamatta puutarhaani pyörimään. Kerran olin juuri tullut suihkusta ja palloilin makuuhuoneessani puolialasti, kun tajuan että joku tuijottaa ikkunasta.

Sittemmin hän avautuu siitä, miten vaimo ei enää halunnut enempää lapsia vaikka hän olisi halunnut, ja mittailee samalla katseellaan lanteitani.

Kun täällä tehtiin remonttia, hän kertoo vuolaasti remonttimiehille, miten tulee mun luo aina kun vaimon kanssa on ollut riitaa ja laittaa käden mun olkapäille. Minä ja remppamies ollaan jäätävästi hiljaa, isäntää kikatuttaa. Mä pidän itseäni onnekkaana, ettei oo ns. Mulla on kohtuullisen vahva itsetunto, turvallinen perhetausta ja olen sanavalmis feministi, ja silti jotkut näistä tapauksista on hävettäneet, olen kantanut syyllisyyttä tai tehnyt tilanteesta itselleni vielä ikävämmän koska olen koittanut suojella ahdistelijan egoa.

Että syvässä on, asenteet ja mielikuvat. Tuntuu huikealta, että keskustelu on oikeasti räjähtänyt silmille, tätä ei pääse pakoon eikä sitä voi lakaista maton alle.

Ei viitsi edes alkaa miettiä, miten erilainen kehonkuva ja itsearvostus olisi voinut olla ilman noita nuoruuden häiriköintejä, tai miten erilaisia asioita olisi uskaltanut tavoitella jo nuoresta asti jos ei olisi joutunut niin rankan objektifioinnin kohteeksi mitä isotissinen teinityttö saa osakseen.

Oikeasti heitin teininä läppää siitä, miten pitäisi varmaan alkaa pornoalalle niin tällä kaikella huomiolla voisi edes tehdä rahaa. Viesti oli selkeä, arvosi on noissa kurveissa ja muuta me ei nähdä ja jos siltä tuntuu niin kajotaan suhun vaikka väkisin.

Kerran lähdin jatkoille ystäväni luo, ja matkalta tarttui mukaan pari miesseuralaista, mentiin kämpille vaan juomaan vähän viiniä ja juttelemaan, nukuttiin kaikki samassa huoneessa eikä siinä ollut mitään erityisempää eroottista viritystä. Kuitenkin niin, että kaverini nukkui toisen tyypin kanssa samassa punkassa, ja mun kanssa avattua sohvaa jakoi se toinen jätkä. Hän oli siihen asti vaikuttanut todella asialliselta, puhui kaunista englantia ja keskustelimme syvällisesti kulttuureista, uskonnoista ja sen sellaisesta.

Emme suudelleet enkä mitenkään antanut ymmärtää, että seksiä olisi tarjolla. Mutta sillä hetkellä, kun laskin pääni tyynyyn, tämä kaveri liimantui kylkeen. Ensin annoin olla, ajattelin että kerrankos sitä nyt lusikassa nukutaan, mutta sitten alkoi kopelointi.

Otin hänen kätensä ja työnsin pois, ja sanoin että haluan vain nukkua. Sanoin että oikeasti nyt en yhtään halua tämmöistä, mua väsyttää ja nukahdan ihan kohta. Systemaattisesti kaavin hänen kouransa pois rinnoiltani ja haarojen välistä. Mutta ei mennyt perille. Siinä vaiheessa alkoi kiusallisin osuus. Tajusin, että hän ei nyt lopeta, mutta toisaalta en halunnut pompata ylös ja alkaa karjua että nyt jumalauta lähet jätkä yön selkään, koska en halunnut nolata häntä.

Itsehän olin jatkoille pyytänyt, olin kai sitten kuitenkin lähettänyt väärää signaalia. Niin koitin sitten purra huulta ja sinnitellä, kääntyen vatsalleni ja suojaten kehoani, työntäen hänen käsiään pois, toistellen että haluan vain nukkua. Hän hetkittäin vetäytyi kauemmas, mutta juuri kun olin nukahtamassa havahduin taas hipelöintiin.

Yöstä tuli todella pitkä, enkä nukkunut silmäystäkään. Ahdisti jumalattomasti, mutta ajattelin että ei se mua ainakaan raiskaa kun kaveri ja se toinen jätkä nukkui samassa huoneessa. Aamulla nousin kun puhelin soi, ja kun lopetin puhelun tämä hemmo tuli perässäni keittiöön. Väitin, että soittaja oli poikaystäväni, joka ei varmasti olisi iloinen kuullessaan mitä oli tapahtunut. Mies sanoi että ei kai mun tarvi kertoa, mihin totesin että ei mulla oo mitään syytä salatakaan.

Hän kysyi, että voitaisiinko silti olla ystäviä, että antaisinko puhelinnumeroni. Katsoin häntä murhaavimmalla katseellani ja sanoin että ei, voitko poistua. Sitten hän lähti, ja olin valmis itkemään. Syytin itseäni siitä, että olin johdattanut itseni tilanteeseen kuvittelemalla, että hän oikeastikin oli kiinnostuneempi tutustumisesta minuun kuin tissien väkisin koplaamisesta. Tunsin itseni tyhmäksi ja heikoksi, olen kuitenkin aika tiukka ja sanavalmis lyyli kun niikseen tulee.

Hävetti ja ahdisti pitkään. Kun olin joku 10 — 11, olin tulossa yksin luistelemasta illalla, oli pimeää ja kotimatkalla mun perässä alkoi ajaa hiljaa pakettiauto, jonka ohjaamossa oli kaksi miestä. Itse en osannut pelätä, mutta kaksi aikuista naista tuli vastaan ja pysäytti minut kysyäkseen onko noi mun tuttuja.

Kun vastasin ei, ne sanoi että me saatetaan kuule sut nyt kotiin, ja ne näytti sen verran vakavilta että en kysellyt että miksi. Auto häipyi eikä sen koommin näkynyt. Kuten aika moni, joiden tarinoita olen lukenut, mäkin olin niitä mimmejä, joilla kasvoi rinnat jo tosi nuorena, minkä johdosta miesten käytös muuttui vaikka olin vasta murrosiässä. Kun olin 12, mun luokanopettaja oli sellainen rento ja hauska nuori ~30v mies, josta kaikki tykkäsi, minä myös.

Huomasin kuitenkin joskus hänen tuijottavan rintojani tunnilla, jos vaikka kesken kokeen tekemisen nostin katseeni tms. En ajatellut siitä sen enempää, vaikka se tuntui kiusalliselta. Opettajani tuli hakemaan minua tanssimaan, vaikkei ollut tanssinut kenenkään muun kanssa, ja tanssilattialla painautui ihan lähelle.

Mies oli minua huomattavasti pitempi, joten hänen nivusensa olivat siinä vatsani korkeudella, ja tanssin aikana mulle alkoi tulla tosi epämiellyttävä olo.

Hän ikäänkuin hieroi haaroväliään vatsaani ja tunsin jotain kovaa enkä ymmärtänyt ollenkaan mistä oli kyse. Sen sijaan, että hän olisi ymmärtänyt lopettaa tämän reaktion johdosta, hän painoi minua vaan tiukemmin itseään vasten kunnes kappale loppui ja pääsin pois.

Sen jälkeen hän hetken tanssitti toista tyttöä, sillä lailla käsistä pitäen, ei slovarityylillä, eikä hakenut sen jälkeen muita tanssimaan. Olin todella hämmentynyt siitä, mitä oli tapahtunut, ja oikeastaan meni pari vuotta että todella ymmärsin miksi mulla oli niin kamalan huono olla siinä hetkessä. En koskaan puhunut tästä kenellekään kuin vasta aikuisena, olin varma ettei kukaan uskoisi minua ja koska opettaja oli todella suosittu toiset olisivat ajatelleet että valehtelen, jotta muut luulisivat minun olevan joku erityissuosikki.

Yläasteella seksuaalinen ahdistelu oli ihan arkipäivää. Yhtenä iltana olin menossa nukkumaan kun kuulin ikkunan takaa jotain ääntä, ja kun katsoin, siellä oli tää lätkäjätkä toisen korstokaverinsa kanssa stalkkaamassa. Seuraavana päivänä hän tuli maireana ilmoittamaan toisten edessä, että mulla on söpöt pitsiset pikkuhousut.

Tää kaveri oli ikäisiään vanhemman oloinen ja liikkui ylempiluokkalaisten mimmien kanssa, joten tästäkin huomiosta olisi kai pitänyt olla tosi imarreltu. Mua otti vaan niin paljon päähän että joku kävelee mun rajojen yli tolla lailla, vaikka en oo ollenkaan kiinnostunut. Toinen rinnakkaisluokkalainen poika juoksi kerran urheilukentän läpi ja ohi mennessään riuhtaisi mua toisesta rinnasta niin että sattui. Sitten se nauroi remakasti kavereidensa kanssa päälle.

Siitä hemmosta tuli sittemmin totaalinen sekakäyttäjä, ja kun about 20 vuotta myöhemmin näin sen junassa en tervehtinyt , se tuijotti mua koko matkan ja sitten se etsi mut fb: Silti törmään välillä kun samalla pikkukylällä asutaan. Kun olin 15, hengasin kavereideni kanssa illalla rautatieasemalla, kun siististi pukeutunut valkohiuksinen herrasmies lähestyy minua. Hän tiedustelee, josko lähtisin markalla viettämään yhden yön hänen kanssaan. Paketti oli avaamaton ja hetken mielijohteesta otin purkan.

Hetken pureskeltuani mies kysyy saako ostaa sen purkan takaisin. Tarjoaa siitä 20 markkaa. Tingin hinnan kolmeen kymppiin, annan purkan ukkelille ja siirryn toiseen vaunuun, ettei hän näkisi missä jään pois. Tälle jutulle kyllä naurettiin kavereiden kanssa. Kun kävelin vuotiaana myöhään illalla kotiin kaljotteluillan jälkeen, mua lähti seuraamaan kaksi aikuista miestä, ja kuulin heidän juttelevan siitä, että mitä he haluaisi mulle tehdä.

Ei muuten ollu mannermainen aamupala se, vaan jotain aika paljon ikävämpää, ja siinä vaiheessa alkoivat lähestyä ja piirittää mua molemmilta puolilta. En sanonut mitään, tihensin vain vauhtia ja tuijotin eteeni ja mietin kuumeisesti mitä tehdä. Miehet kääntyvät ja jatkavat matkaa, minä kuljen kioskin pihaan, josta auto on juuri lähdössä. Miehet eivät nää, etten astu autoon sisään vaan menen kioskin taakse piiloon. Odotin siellä ainakin vartin ennen kuin uskalsin liikkua, mieskaksikko kuitenkin lähti samaan suuntaan kuin missä mun koti oli.

Samoihin aikoihin olin aamuyöllä tulossa kotibileistä naispuolisen ystäväni kanssa. Istahdimme penkille tupakalle, kun paikalle tulee pari meitä vanhempaa kundia ja alkaa haastaa juttua. Aika pian alkaa härski vonkaaminen, johon vastaamme väittämällä olevamme lesboja ja suutelemme päälle.

Tilanne ei ollut siihen asti ollut mitenkään uhkaava, ja mekin oltiin aika läpällä liikenteessä, mutta sitten ilmapiiri muuttuu ja jätkät alkaa uhota tosissaan käännyttävänsä meidät heteroiksi. Sitten otettiin jalat alle ja juostiin.

Miehet juoksi meidän perässä hyvän tovin, kunnes piilouduttiin paloaseman taakse, ja onnistuttiin eksyttämään. Tuuri oli mukana, taas kerran. Ja ne lukemattomat vastaavat ohimennen heitetyt asiattomat kommentit, joihin sai tottua pienipalkkaisena asiakaspalvelijana mm.

Olen purrut kieltäni monta kertaa tästä asiasta: Olenhan jonkin sortin feministi ja tämä on laaja ihmisoikeusongelma. Koulu voi olla maailman paras paikka.

Se on kuitenkin osalle lapsista maailman pahin paikka. Jokaisella lapsella tulee olla turvallista oppia. Minulle ja luokkalaisilleni se ei aina ollut. Kiusaaminen oli hyvinkin fyysistä: Meidän lasten kokemusta kiusaamisesta vähäteltiin koulussa.

Kyseltiin, että ehkei kyse ollut lyönnistä vaan läpsimisestä. Kiusattujen piti halata kiusaajaa anteeksipyynnön jälkeen kohdatakseen kiusaajan taas seuraavana päivänä. Tilanne ratkesi vasta, kun yhden oppilaan vanhemmat hakivat lähestymiskieltoa kiusaajalle ja saivat sen. Siinä prosessissa usko vanhempiin vahvistui, siinä missä opettajaan ja kuraattoriin laski. Hallinto-oikeuden tuomari, monen lapsen isä ja isoisä kopeloi humalassa oman alan tilaisuudessa minua ja muutamia muita ikäisiäni naisia.

Kukaan ei puuttunut asiaan, sillä sellainenhan hän vain on. Kukaan ei tullut ajatelleeksi, että minä tai joku toinen nuorempi nainen, jota kähmittiin, saattaisi ilmoittaa esimerkiksi poliisille tai lehdistölle. Tai jos tuli ajatelleeksi, ei nähnyt vaivaa tehdä asialle jotain. Puhuin asiasta vanhempien mentorinaisteni kanssa. He elivät seitkytluvulla nuoruuttaan, jolloin kaikkia kähmittiin kaikkialla koko ajan.

Ei tämä tuomarin toiminta heitä hätkäyttänyt. Jopa hieman hätkähdin, miten jopa naiset pitivät reaktiotani ylimitoitettuna. Tehdäänkö nyt asia selväksi?

Tällaisten asioiden maton alle lakaiseminen on edesvastuutonta. Puhutaan asioista, jotka voivat traumatisoida. Puhutaan yhteiskunnallisesta vallan väärinkäyttämisestä. Puhutaan oikeudesta ruumiilliseen itsemäärämiseen, joka on muuten perus- ja ihmisoikeus. Jos edelleen ajattelet, että moni ylireagoi, niin pysähdy hetkeksi ja mieti, mistä ajatus tulee.

Tätä mantraa hokemalla voimautin aikanaan itseni ja kirjoitin asiallisen kirjeen tuomarille, jossa selitin hänen toimintansa asiattomuuden. Sellaisen kirjeen tulee saamaan muuten muutkin vastaavaa toimintaa harjoittavat. Toinen tuomari löytyikin sitten käräjäoikeuden esimiehistöstä. Hän tykkäsi vääntää vitsejä prostituoiduista ja seksuaalisesta häirinnästä. Usein hän totesi, että tästäkin varmaan joku taas suuttuu, mutta sanon silti.

Haha, pitäisiköhän tehdä koulutus, jossa näytän naisten kokovartalokuvasta, mitkä ovat kiellettyjä alueita? Kolmas tuomari löytyi myös oman alan tapahtumasta. Kaksi kertaa vanhempi mies pussasi päähän ja taputti reidelle. Ohjaaja oli nauranut ja vastannut, että ei pure. Mutta jonkin sortin feminismiä näinä aikoina on pakko harjoittaa, jotta maailma tulisi siltäkin osalta pikkuhiljaa tasa-arvoisemmaksi. Siihen tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä.

Syyllisyyttä ja vähättelyä ei pitäisi joutua kantamaan ne, joita vastaan on tehty väärin, vaan ne, jotka väärin ovat tehneet. Ja tilanteisiin pitää puuttua, yhdessä. Joten tämä on julkinen lupaus. Minä lupaan puuttua, jos näen, että jonkun ruumiillista itsemäärämisoikeutta loukataan. Minä lupaan, etten vähättele kenenkään kokemuksia. Vaikka olen kokenut seksuaalista häirintää paljon niin eräs tapaus jäänyt kummittelemaan mielen päälle enemmän kuin muut. Olin yläasteella reippaasti alkoholiin menevä nuori.

Pöllin viinaa porukoilta ja mistä sitä nyt käsiinsä sai vaan. Paikallinen taksikuski ajoi myös koulutaksia haki meille alkoholia. Hän kutsui meidät myös kotiinsa dokaamaan. Porukassa tyhmyys tiivistyy, dokattiin äijän viinoja. Hän oli hommannut myös kermavaahtoa jolla kehotti meitä leikkimään ja nappailemaan kuvia hän siis antoi meille kameransa , usein vaan nauroimme näille pyynnöille päin naamaa.

Kerran istuin vessassa kusella heikossa hapessa kun yksi kaverini tuli ottamaan musta kuvan kun istuin huojuen vessanpöntöllä housut kintussa. Taksikuski tuli muutama päivä tämän illan jälkeen kertomaan mulle kahden kesken, että hänellä on musta ihana kuva jossa näkyy kriittiset paikat, mutta ei hätää, hän ei aio näyttää sitä kenellekään muulle ja aikoo säilyttää kuvaa jemma nimisessä piilossa.

Tunsin oloni tämän takia likaiseksi ja nolatuksi. Kannoin kummallista syyllisyyttä tapauksesta monta vuotta ja ajatus siitä, että sillä hirveällä äijällä on musta paljastava kuva oksetti. Hän puhui tästä kuvasta mulle useaan otteeseen vihjailevaan sävyyn. Lopulta lakkasin tervehtimästä häntä kokonaan. Nykyään tekisi mieli huutaa pää punaisena ja nöyryyttää ukko julkisesti.

Monesti mietin, että onneksi ei käynyt mitään vakavampaa. Meillä oli silloin poikaystävät jotka tajusivat, että äijän viinoihin ei todellakaan paranisi koskea. He tulivat hakemaan meidät pois ja pakottivat meidät lupaamaan, ettemme mene sen ukon luo enää. Aloitin pianotunnit viisivuotiaana ja oli heti selvää, että musiikki on suurin rakkauteni ja vapauteni. Keski-ikäinen, puolalainen miesopettaja omi minut tähtioppilaakseen pian ensimmäisen oppilaskonserttini jälkeen.

Hän oli maineikas hahmo pienessä merilappilaisessa kaupungissa ja vanhempani olivat ylpeitä, että hän huoli minut oppilaakseen. Kasvoin tämän miehen opetuksessa pikkutytöstä teinitytöksi ja myöhemmin nuoreksi naiseksi. Soittotunnit olivat täynnä epämukavaa koskettelua, lähentelyä ja seksualisoivan ilmapiirin täyttämiä pelon hetkiä, ulkonäön kehumista ja erilaisia pakottamisia.

Purin hammasta, enkä kertonut kenellekään, koska lapsen logiikalla pelkäsin, että tämä hieno opettaja kieltäytyy opettamasta minua eikä minusta sitten voi koskaan enää tulla artistia.

Opin jo nuorena mallin, jossa miehen haluja täytyy miellyttää, mikäli haluaa saada jotain itselleen tärkeää — tässä tapauksessa oppia soittamaan ja kasvaa kutsumusammattiinsa. Koska opettaja oli todella narsistinen hahmo ja pahoinpiteli muun muassa omaa vaimoaan työpaikalla lasten katseiden alla, hänen annettiin toimia mielivaltaisesti.

Naispuolinen musiikkikoulun rehtori ei uskaltanut puuttua mihinkään. Kaikki aikuiset ja kasvattajat ympärilläni näyttivät hyväksyvän mallin, jossa uhkaavaa mieshenkilöä täytyy miellyttää ja uhraukset täytyy vain hyväksyä. Laulaminen oli tärkein musiikkiterapiani ja rakas sivuaine, mutta opetuksessa oli käytävä salaa. En voinut koskaan esiintyä julkisesti, ettei tämä luvaton harrastukseni tulisi ilmi. Meni pitkään, ennen kuin tajusin, että minulla on oikeus käyttää ääntäni. Ja että elämäntehtäväni on muun muassa siitä puhuminen.

Siksi kirjoitan tätäkin tekstiä. Emme voi muuttaa menneisyyttämme mutta tulevaisuuden voimme muuttaa. Istun työpisteelläni ja mietin, että mikään ei tunnu enää miltään. On niin , niin surullista että Lähi-Idän tilanne on se mitä on, siellä on kuitenkin niin omanlaisensa hieno kulttuuri ja historia. Ennen talibaneja naisetkin kuitenkin sai käydä vielä yliopistossa minihameissa. Siellä on ollut niin kaunista, ja olisi mielettömän ihanaa jos sinne vois vaan lähteä muina hippeinä reppureissaamaan niinkuin nyt voi lähteä vaikka Intiaan.

Mutta kyllä sinne itseasiassa tiettyihin maihin  ainakin pariin maahan käsittääkseni aika hyvin voikin Ja tuo Suomeen palaamiseen liittyvä turta tunne on minullekin hyvin tuttu. Mikä järjestö lähettää tavallisia kuukauden keikkavapareita maahan, jossa on koko ajan jotain iskuja?

Maata et ilmeisesti mainitse, joten siksi tämä postaus kuulostaa jotenkin oudolta. En toki ole kovinkaan paljon perehtynyt kaikkien Lähi-Idän maiden nykytilanteeseen eikä esim. Turkkikaan ole viime aikoina ollut kovin vakaa maa. Ei mua sinne mikään järjestö lähettänyt, ihan itse itseni sinne lähetin pientä paikallista organisaatiota avustamaan.

Luulisin, että pienellä googlaamisella saattaa löytyä montakin konfliktialuetta, joilla tarvitaan vapaaehtoistyöntekijöitä. Voin hyvin kuvitella, että Suomen olot ei tunnukaan enää niin merkityksellisiltä tuollaisen jälkeen! Älä loukkaannu, mutta onko länsimainen itsekeskeinen elämäntyyli ja oman navan tai navanalustan ympärille kietoutuva elämä koskaan niin merkityksellistä että sitä jaksaisi mielekkäästi vuodesta toiseen?

Toisaalta, ilman tuota vuosikymmenet vellonutta konfliktiä myös Lähi-idässä ihmiset varmasti keskittyisi oman navan ympärysjuttuihin, jos elintasokin olisi turvattu.

Tätä oon miettiny koko elämäni, ja vaikka saan onnekseni tehdä melkein maailmanpelastustyötä kohtalaisella palkalla, niin kuitenkin elämäni on sellaista pumpuliin käärittyä ja vähämerkityksistä Siksi juuri tänään päätin, että otan vielä selvää onko näin vanhoille käyttöä kehitysyhteistyöprojekteissa, nuoruuden haaveet käytäntöön!

Mielenkiinnolla seuraan miten elämäsi jatkuu tämän kokemuksen jälkeen, muuttuuko jokin ja löydätkö uudelleen fokuksen. Ja ihanaa että sait läheisiä ystäviä ja rakkaita! Kaikki lähtevät hakemaan jonkinlaisia kokemuksia tuollaisilta matkoilta ja kuinkas ollakaan, palattuaan sitä on ihan turtana kaikesta, koska oma kokemus siitä kaikesta oli ihan erilaista kuin odotti. Usein sitä ihmiset toivovat samaa kuin sinä mennessään ja huomaavatkin matkallaan, että reagoivatkin kaikkeen ihan erilailla kuin odottivat.

Se kaikki ei olekaan koko ajan "ihan kauheeta" vaan siihen tottuu. Siitä tulee miltei arkipäivää. Asiat, jotka olisivat omassa normaalissa elämässä ihan järkyttäviä, ovatkin siellä matkalla ihan normaaleja asioita.

Niihin tottuu, ne vain ovat. Ihminen on sopeutuva eläin. Sopeutuvampi kuin sitä luulisi. Sitä luulee tietävänsä omat voimavaransa, sietokyvynsä ja kaiken, mutta todellisuudessa sitä kestää ja jaksaa paljon enemmän kuin sitä luulisi, kun sitä vain joutuu kestämään. Pakon edessä ihminen sopeutuu yllättäviinkin asioihin ja juurikin se, että sopeutuu kaikkiin kauheuksiin, on yksi vaikeista asioista.

Sitä saattaa alkaa pohtimaan, että mihin kaikkeen sitä oikeasti pystyykään, mihin kaikeen voikaan sopeutua. Tai esmes tuollaisella matkalla kuin sinä olet - mitä jos tämä olisikin minun arkeani? Se, että sopeutuu uusiin ja ikäviin olosuhteisiin, herättää aina kysymyksiä. Sen kaiken muun lisäksi. Mutta turtana olosi kyllä helpottaa. Se vaatii vain aikaa ja tunteiden käsittelyä.

Älä siis kiirehdi sen kanssa vaan käsittele asioita ihan rauhassa. Olosi palautuu normaaliksi kyllä ja voi olla, että reissun tavoitteesikin toteutuvat. Välttämättä ei, mutta sekin on okei:

...

Sex work vantaa ilmaista seksi videoita gay

Suihinotto tekniikka treffit homoseksuaaliseen tampereella

Kuuma suu imaisi korvani ja kuiskasi, että olin ehdotellut härskejä hänelle. Mika Waltarin kirjoittamasta suositusta näytelmästä Rakas lurjus tehdään elokuva. Pelin kautta näytin nussittavalta seksinukelta, jota Ville käytti irstaasti. Eräänä kesänä olin baarissa silloisen poikaystäväni kanssa, suukottelimme koko illan. Irakissa vallitseva kulttuuri päättää puolestani.